Leave a comment

Punavalkoinen sarjakärki (ja ansaitusti)

Atlético-Sociedad, tunnelmaa stadionin ulkopuolella.

Atlético-Sociedad, tunnelmaa stadionin ulkopuolella.

Se tunne kun kääntyy risteyksestä väärään suuntaan, luulee eksyneensä, bongaa sitten ensimmäisen kaulahuivin, ja kohta onkin kymmentuhatpäisen ihmismassan keskellä lipumassa hiljalleen kohti stadionia sunnuntain ilta-auringossa…

Tämä on ulkomailla peleissä käymisen parhaita juttuja. Urheilujuhlan tuntu. Siinä missä Suomessa päästään nauttimaan isoista peleistä pari kertaa vuodessa (enkä tarkoita vähätellä suomifutista. Tutut tietävät, että meikäläisen löytää katsomosta tai kentän laidalta aika herkästi sarjasta ja pelistä riippumatta), Euroopan isoissa sarjoissa on arkipäivää mennä matsiin 50000 muun ihmisen kanssa. Huikeaa.

Tällaisissa fiiliksissä tein matkaa kohti Estadio Vicente Calderónia, Atlético Madridin kotikenttää. Toisin kuin Santiago Bernabéu tai Rayo Vallecanon Vallecas-stadion, Calderón on periaatteessa kävelymatkan päässä keskustasta. Kävelijän kunnosta riippuen. Peliin mennessä on helpompaa: koska stadion on aivan Madridia halkovan Manzanares-joen (joka, kaikella kunnioituksella, ei ole ihan Thamesin tai Rheinin veroinen valtavirta) rantatöyräällä, kävely keskustasta kentälle on liki pelkkää alamäkeä. Ydinkeskustasta matkaa tulee reilu muutama kilometri, omalta Lavapiésin alueella sijaitsevalta kämpältäni reilut kaksi. Tai siis kolme, jos suunnistaa harhaan ja päätyy kiertämään ylimääräisen lenkin kautta…

Pelin henki oli selvä. Koska Barcelona oli hävinnyt lauantaina kotipelinsä Valencialle, Atléti nousisi voitolla yksin sarjakärkeen, pelasi Real sunnuntain myöhäispelissään miten tahansa. Niinhän siinä kävikin. Atlético pyöritti Real Sociedadin – joka ei ole mikään huono sakki, viikonlopun jälkeen sarjassa kuudentena – pökerryksiin 4-0 (1-0)-voitollaan. Illalla Real pelasi 1-1-tasurin Athletic Bilbaon kanssa. En nähnyt matsia, mutta ilmeisesti kentällä nähtiin kovaa taistelua ja suuria tunteita, ja tietysti Cristiano Ronaldon ulosajo, josta on riittänyt täällä parranpärinää koko eilisillan ja tämän aamun.

Näin ollen sarjan kärjessä on Atlético Madrid 57 pisteessä. Real ja Barcelona ovat molemmat muutaman pinnan jäljessä (54p.). Maukas kierros siis Rojiblancoille.

Vicente Caldéron ennen pelin alkua.

Vicente Caldéron ennen pelin alkua.

Vicente Calderón vetää virallisesti noin 55000 katsojaa. BBC kertoi liveseurannassaan sunnuntain yleisömääräksi noin 52000. Väkeä oli siis noin 20000 vähemmän – pienen suomalaiskaupungin verran – kuin viime lauantain Real-Granada-pelissä. Tunnelma oli kuitenkin jotain aivan muuta. Laulua ja huutoa riitti. Tämähän tuntui ihan futismatsilta! En sano tätä vähätelläkseni Realin yleisöä, mutta ehkäpä siellä tyydyttiin odottamaan ja katsomaan, miten pojat hoitavat pinnat kotiin. En tiedä. Äänen määrä oli kuitenkin eilen aivan erilainen. Taisivatpa laulaa ja hyppiä myös lämpimikseen, sillä illan mittaan lämpötila laski muutaman plusasteen tienoille.

Etukäteen pohdin, onko ilmassa mitään maaotteluhenkeä, olivathan vastakkain baskit ja pääkaupunki. Ei ollut. Suurena syynä tietysti se, että vierasfaneja ei ollut. Sunnuntain iltaottelulla ja välimatkoilla lie vaikutuksensa, mutta ei Espanjassa muutenkaan ole ihan samanlaista vieraskannattamisen kulttuuria kuin esimerkiksi Englannissa, jossa olen ulkomaista futista kaikkein eniten käynyt katsomassa.

Kuten ounastelin, Luis Aragonésin muistoa kunnioitettiin myös täällä. Ehkäpä vielä suuremmalla sydämellä kuin muualla; olihan Aragonés ehta madrileño, oman kylän poika, joka paitsi luotsasi Espanjan maajoukkueen mestaruuksiin, myös pelasi ja valmensi Atléticossa useaan otteeseen. Kylmät väreet juoksivat selkäpiitä pitkin kun yleisö lauloi Aragonésin nimeä pitkin iltaa…

Toisella puoliajalla kuvasin pikku videopätkänkin tästä. Se löytyy täältä: http://www.youtube.com/watch?v=gI8Fb1ZbHU0.

Sattumalta samaan pätkään osui myös Mirandan tekemä Atléticon 3-0-maali. Ja hyvä niin, sillä ei tuosta laulusta niin hirveästi videolla sittenkään taida saada selvää. Komealta se kuitenkin paikan päällä kuulosti.

Itse ottelu ei ollut yhtä selvä kuin loppunumerot. Ensimmäisellä puoliajalla molemmilla oli pari hyvää paikkaa, Atléticolla yksi paitsona hylätty maalikin. 37. minuutilla nähtiin avausmaali, kun maalipörssin kärkeä jahtaava (nyt 22 peliä / 20 maalia) Diego Costa nousi vasemmalta ja antoi matalan syötön keskelle David Villan viimeisteltäväksi. Villa iski kotijoukkueen johtoon maailmanmestarin varmuudella.

Toisen puoliajan ensimmäiset 25 minuuttia oli sitten Atléticon roolina olla aika lailla silllassa. Sociedad painoi päälle, mutta niin kovaa kaveria ei joukkueesta löytynyt, että Atlétin tiivis puolustusrykelmä olisi saatu avattua. Kuvaavaa on, että ottelun ratkaissut Diego Costan 2-0-maali syntyi vastahyökkäyksestä. Hyvin linjassa kärkkynyt Costa karkasi 71. minuutilla Raúl Garcian hyvän pystysyötön perään ja Sociedadin selkäranka napsahti. Mirandan 3-0 tuli heti perään kulmasta ja lopussa vielä Saksasta Atléticoon siirtoikkunan viime hetkillä palannut Diego (joka sai vaihdosta kentälle tullessaan aikamoiset aplodit) tälläsi 4-0-loppunumerot.

5-0:kin oli lähellä, mutta Sociedadin maalivahti Bravo (joo, ihan oikea nimi! Koko nimi on Claudio Bravo, Chilen maajoukkueveskari) pääsi tekemään vielä parikin huippuluokan reaktiotorjuntaa.

Atlético-fanien Aragonés-muistoseinä.

Atlético-fanien Aragonés-muistoseinä.

Sellaisella esityksellä siis vaihtui La Ligan kärkipaikka. Täytyypä sanoa, että ensikosketus Atléticoon oli varsin miellyttävä. Stadion on upea, tunnelma oli hieno ja Diego Simeonen porukka hoiti Sociedadin rynnistyksestä hätkähtämättä homman kotiin tyylillä ja kipusi kärkipaikalle ihan ansaitusti. Simeonekin liittyi tietysti pelin jälkeen Aragonésia muistavien joukkoon.

Kaupungin seuraava ottelu on keskiviikon cupderby Real-Atlético. Paikan päälle ei ole mitään asiaa, ja tv-lähetyksenkin löytäminen on ilmeisesti kiven alla. Näyttäisiköhän Veikkaus-tv, jos uskottelisi proxyn kautta olevansa Suomessa?

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: