Leave a comment

Hellefutista Andalusian auringon alla

Pizjuánilla tarkeni.

Pizjuánilla tarkeni.

Puuh! Sevillassa lämpömittarit näyttivät parhaimmillaan +33:a astetta. Kun päälle lyötiin pilvettömältä taivaalta porottava aurinko, niin alkoi olla jo vähän kesäfiilis…

6 päivän road trip takana, viikonloppu Sevillassa (suosittelen, kuten kai kaikki muutkin siellä käyneet), monta siirtymää pienempä teitä ja maisemareittejä pitkin. Konkistadorien kotikaupunki Trujillo. Jerez ja Priego de Córdoban kapeat, kalkittujen talojen reunustamat kujat. Loputtomat oliivilehdot. Tapaksia, flamencoa, andalusianhevosia. Ja tietysti jalkapalloa.

Aika hyvä keikka!

Reissun livepeli oli sunnuntainen Sevilla-Espanyol. Merkityksellinen sikäli, että Sevilla roikkuu vielä Mestarien liiga -toiveissa, ja Espanyolillakin olisi periaatteessa saumat Eurooppa-liigaan. Lopputulos: 4-1 (2-0) Sevillalle, joka vieläpä lepuutti osaa ryhmästä tulevan torstain Porto-peliä (Eurooppa-liigan toinen puolivälierä) varten.

4-1-voitossa riitti juhlittavaa.

4-1-voitossa riitti juhlittavaa.

Stadionpanoraama.

Stadionpanoraama.

Mosaiikki pääkatsomon ulkoseinässä.

Mosaiikki pääkatsomon ulkoseinässä.

Sevillan Ramón Sánchez Pizjuán -stadion oli miellyttävä tuttavuus, kuten osasin odottaakin. Komea 45000 katsojan areena, tosin vähän rapistunut sieltä ja täältä (kuten täällä on tapana), yläkatsomon kulmapaikoilta hyvä näkyvyys ja kun keli oli kuin morsian, niin mikäs siinä. Hyvin saavutettavissakin ihan kävelymatkan päässä keskustasta – siis jos tietää minne menee eikä missaa olennaista käännöstä ja päädy haahuilemaan kahta kilometriä väärään suuntaan..

Eikä siitä sen enempää. Peli oli tasokas ja paljon tiukempi kuin lopputuloksesta voisi päätellä. Sevillan 2-0-taukojohto kaventui 2-1:een heti toisen jakson alussa Espanyolin rankkarilla, ja siitä eteenpäin kotijoukkue näytti olevan välillä jopa vähän pinteessä tasoitusta hamuavan Espanyolin kanssa. Sitten tuli 3-1, joka katkaisi selkärangan, ja 4-1 syntyi kun vaihdosta kentälle vaihdettu Rakitic juoksi pystyyn, nappasi Nico Parejan upean 40-metrisen pystyavauksen mukaansa ja sujautti pallon maaliin.

Pizjuán oli muuten kuudes vuoden 1982 MM-kisastadion, jolla olen käynyt. Kenttiä oli yhteensä 17, joten matkakohteita riittää vielä.

Hetki ennen auringonlaskua.

Hetki ennen auringonlaskua.

Tunnelmaakin oli, tosin isommassa mittakaavassa vain loppua kohti pelin jo ratkettua. Tuntui, että ultra-päädyn laulujoukkiota lukuunottamatta suurin osa yleisöstä oli paikalla nauttimassa kuumasta kevätpäivästä. Ja mikäpä siinä.

(Omat paikkamme olivat muuten selvästi turistikatsomossa. Ympärillä kuului amerikkaa enemmän kuin espanjaa).

...ja sitten iltahämyssä takaisin kohti kaupunkia.

…ja sitten iltahämyssä takaisin kohti keskustaa.

Vaan menneet sikseen, nythän pelataan mestarien liigaa. Real jo etenikin välieriin, vaikka Dortmund pani huikean taistelun pystyyn ja kaatui saappaat jalassa. Tänään pelataan Madridissakin. Ilmassa on urheilujuhlan tuntua

Sevillan katedraali, appelsiinipuut ja pääsiäiskulkueen harjoitukset.

Sevillan katedraali, appelsiinipuut ja pääsiäiskulkueen harjoitukset.

Flamencoa Sevillassa.

Flamencoa Sevillassa.

Kotimatkalla stoppi vielä Consuegrassa, jonka tuulimyllyt inspiroivat itseään Cervantesia.

Kotimatkalla stoppi vielä Consuegrassa, jonka tuulimyllyt inspiroivat itseään Cervantesia.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: